Ratkaisut

Yleisessä käytössä olevan testistandardin ANSI/FCE 70-2-1998 mukaan parhaassa luokassa (luokka VI) sallitaan tietty millilitramäärä tai kuplamäärä per minuutti venttiilin aukkokoosta riippuen, esim. DN50 0,45 ml/min tai 3 kuplaa/min. Kuulostaa pieneltä määrältä, eikö! Kuitenkin vuodessa läpivuoto on 233,9 litraa. Lisäksi kysymys: pieneneekö vai suureneeko vuoto käytössä? Kun kyseessä on höyryä, paljonko on hävikki euroissa? Valvtechnologiesin venttiili on ”tippatiivis”.

Valvtechnologiesin oman testimenetelmä on tiukempi kuin vallitseva ANSI/FCE 70-2-1998. Valvtechnologiesin oma standardin mukaan kuplamäärä tai millilitramäärä pitää olla nolla.

Miten Valvtechnologiesin venttiili on tippatiivis?
Valvtechnologies on uudenaikainen venttiili. Pinnoitustekniikan viimeisintä kehitystä on sovellettu venttiilissä. Pallo ja pallotiiviste on pinnoitettu volframkarbidilla patentoidulla menetelmällä, jonka lopputuloksena saadaan homogeeninen runkoaineen kanssa integroitu pinta joka kestää mitä kovimmat rasitukset (kovuus 66-69 Rockwell-skaalalla). Toinen ominaisuus on runkoon integroitu pallotiiviste; ainoa vuotokohta on pallon ja pallotiivisteen välillä. Toisiinsa läpätyt pinnat ovat tiiviitä. Siksi venttiilillä on 4 vuoden vuotamattomuustakuu. Valvtechnologies pystyy siihen!

Miten paljon resursseja käytät vuotavien venttiilien korjaukseen?

Valvtechnologies palloventtiilit nollavuototakuulla – klikkaa saadaksesi lisätietoa!

Maailmanlaajuisen, jatkuvan energiankysynnän kasvun johdosta, puhtaasti palavan maakaasun suosio on kasvanut nopeasti viime vuosikymmeninä. Maakaasun runsas saatavuus, uudet korkean hyötysuhteen tuotantoteknologiat sekä muihin energianlähteisiin verrattuna pieni hiilijalanjälki ovat tehneet siitä kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon energiantuotannon sovelluksiin.

Maakaasun kuljettaminen on turvallisinta ja taloudellisinta nestemäisessä muodossa, etenkin pidemmillä etäisyyksillä. Laitoksia, jotka muuttavat raa’an maakaasun nestemäiseksi LNG:ksi (Liquefied Natural Gas) ja taas myöhemmin takaisin kaasuolomuotoon, on rakenteilla ja suunnitteilla ympäri maailmaa.

Maakaasu vaatii tarkan ja luotettavan virtausmittauksen. Korkea paine, nesteen vaarallisuus ja haihtuvuus tekevät mittauksesta haastavan sekä kaasumaisessa, että nestemäisessä olomuodossa. Useimmat kaasujen ja nesteiden virtausmittaustekniikat käyttävät liikkuvia osia, vaativat pitkiä suoria osuuksia ennen ja jälkeen mittauksen tai eivät kykene tarkkaan mittaustulokseen vaihtelevissa olosuhteissa.

Haaste

Maakaasun muuttaminen nestemäiseen olomuotoon LNG:ksi, pienentää sen tilavuutta kuudessadasosaan, mikä helpottaa huomattavasti vientiä ja pienentää näin ollen kuluja. Maakaasu jäähdytetään alle -160 °C, jolloin kaasu tiivistyy nestemäiseksi. Nesteytysprosessi tapahtuu vaarallisissa ja rajoitetuissa tiloissa. Virtaus mitataan useita kertoja kuljetuksen, varastoinnin ja jakelun aikana matkalla loppukäyttäjälle LNG vaatii kestävän, luotettavan ja räjähdysvaarallisiin ympäristöihin soveltuvan virtausmittarin. Virtausmittarit, joissa on liikkuvia osia tai jotka vaativat uudelleen kalibrointia ja huoltotoimenpiteitä voivat aiheuttaa turvallisuusriskin sekä rasittaa tuotanto ja aiheuttaa lisäkustannuksia.

Ratkaisu

McCrometerin V-Cone virtausanturi tarjoaa erittäin tarkan ja lähes huoltovapaan virtausmittausratkaisun haastaviinkin olosuhteisiin, ja se on erinomainen ratkaisu muun muassa maakaasun mittaukseen. Virtausanturissa ei ole lainkaan liikkuvia osia, ja se soveltuu käytettäväksi räjähdysvaarallisissa ympäristöissä. V-Cone on paine-eroon perustuva virtausanturi, ja sen asennus sekä käyttö on kustannustehokasta. Se ei vaadi, useiden muiden virtausmittausten tapaan, pitkiä suoria osuuksia ympärilleen. Virtausanturin keskellä on kartionmallinen kuristuselin, joka ohjaa virtauksen putken reunoille ja muokkaa näin virtausprofiilia. V-Cone antureita on asennettu erilaisiin LNG sovelluksiin ympäri maailmaa. Sitä on käytetty myös kryogeenisten aineiden sovelluksissa, joissa virtausta ei ennen ole pystytty mittaamaan.

Suoria putkiosuuksia vaaditaan vain 0 … 3 x putkenhalkaisija ennen anturia, ja 0 … 1 x putkenhalkaisija anturin jälkeen, mikä on huomattavan paljon vähemmän kuin yhdelläkään muulla paine-eroon perustuvalla virtausmittauksella. Lyhyiden putkiosuuksien vuoksi syntyvien materiaalisäästöjen lisäksi säästöjä syntyy myös energiankulutuksessa esimerkiksi kryogeenisissä lämpötiloissa.

V-Cone on paine-eroon perustuva virtausmittari, ja sen toiminta perustuu Bernoullin teoriaan. Putken poikkileikatun pinta-alan muuttuessa, muuttuu samalla myös virtausnopeus. Putkeen asetettava kartio pienentää poikkipinta-alaa, jolloin virtausnopeus kasvaa. Nopeuden kasvaessa paine laskee, ja paine-ero saadaan mitattua. Paine-ero sijoitetaan Bernoullin yhtälöön virtauksen määrittämiseksi. Tätä mittaustapaa voidaan käyttää nesteille, kaasuille ja höyryille.

Anturin kartionmuotoinen kuristuselin minimoi energiahäviöt, jotka yleensä johtuvat pienistä virtauksista, kavitaatiosta tai epätasaisesta virtauksesta. Jokainen V-Cone mitoitetaan kunkin sovelluksen prosessiolosuhteisiin sopivaksi. Anturi kalibroidaan valmistusvaiheessa, eikä sitä tarvitse enää uudelleen kalibroida asennuksen jälkeen.

Kestävää ja tarkkaa V-Cone virtausanturia voidaan käyttää myös likaisten, kiintoaineita sisältävien aineiden virtausmittaukseen. Anturi kestää jopa 25 vuotta ilman huoltotoimenpiteitä. Se säilyttää ±0,5 % mittatarkkuuden ja ±0,1 % toistuvuuden myös virtauksen muuttuessa.

Kartion aiheuttama turbulenttinen virtaus saa virtauksen jakautumaan tasaisesti ja pysymään vakaana. Turbulenttinen virtaus muodostaa kartion ja putkenseinämän ympärille kerroksen, joka suojaa niitä mahdollisilta kiintoaineiden aiheuttamilta heikentymiltä.

Normaalisti putket saattavat heikentyä nesteen virtausrasituksen johdosta. Virtausrasitus aiheuttaa ongelmia, jos kiintoaineet ovat suorassa kosketuksessa putken seinämän kanssa. Virtausrasitusta tapahtuu laminaarisissa ja epävakaissa turbulenttisissa virtauksissa. V-Conen aiheuttama vakaa turbulenttinen virtaus eliminoi nesteen virtausrasituksen, ja näin suojaa putken pintaa vaurioilta.

Lopputulos

McCrometerin paine-eroon perustuvia V-Cone virtausantureita on asennettu useisiin LNG sovelluksiin ympäri maailmaa. Satoja antureita on asennettu mittaamaan kaasua, sen virratessa nesteytyslinjoihin ja sieltä varastosäiliöihin. Anturi on käytetty jopa kryogeenisissä kohteissa, joissa virtausta ei ole koskaan aiemmin pystytty mittaamaan. Monipuolinen V-Cone virtausanturi on edullinen asentaa, eikä vaadi juurikaan huoltoa. Se tarjoaa luotettavan ja tarkan mittauksen haastaviin, räjähdysvaarallisiin sovelluksiin LNG:n tuotannossa, kuljetuksessa, varastoinnissa ja jakelussa.

Öljy- ja kaasuteollisuuden insinöörit ovat luottaneet V-Cone anturin tarkkuuteen kovissakin olosuhteissa jo vuosikymmenten ajan. V-Cone virtausanturin mittatarkkuus säilyy jopa yli 25 vuoden ajan, ilman uudelleen kalibrointia. V-Conen etu mittalaippaan nähden on liikkuvien ja kuluvien osien puuttuminen. Mittalaipan kuristuslevy kuluu, jolloin mittatarkkuus heikkenee, ja laite vaatii huoltotoimenpiteitä. Tätä huolta ei V-Conen kanssa ole.

Lue lisää V-Cone virtausmittarista

Kun virtaava ilma jäähtyy niin siinä oleva kosteus tiivistyy ja muuttuu lauhteeksi. Paineilmajärjestelmissä oleva lauhde aiheuttaa jatkuvasti laitteissa toimintahäiriöitä sekä ylimääräisiä kustannuksia. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:

• Lauhde huuhtelee voiteluaineet paineilmatyökaluista ja tuotantokoneiden paineilmalaitteista aiheuttaen seisokkeja ja huoltoa.
• Epätasainen kuivan paineilman saanti aiheuttaa laatuongelmia tuotannossa.
• Lauhde aiheuttaa putkistovaurioita kuten ruostumista ja hilseilyä.
• Vettä voi kerääntyä kompressoreihin ja se voi vahingoittaa koneistot.
• Ilmankuivaimet saattavat ylikuormittua.
• Linjassa olevat paineilmasuodattimet voivat tuhoutua.

Eniten käytetyt öljyvoidellut mäntä- ja ruuvikompressorit vain pahentavat tilannetta. Kompressoriöljy siirtyy paineilman mukana paineilmaverkkoon. Öljyn, veden, ja lian sekoitus sekä kuumuus tahtovat muodostaa eräänlaista liejua joka tukkii tuotannon laitteet, paineilmatyökalut ja vedenpoistoventtiilit.

Suomen ilmasto vielä pahentaa tilannetta; vaihtelevat sääolot, tuloilman kosteus vaihtelee, paineilmaputkisto saattaa kulkea ulkona tai sisällä eri lämpötilaa olevissa halleissa jne.

Jorc:in vedenpoistajat ovat suunniteltu teollisuuskäyttöön. Pitkäikäisyys sekä käyttövarmuustakaavat tehokkaan vedenpoiston ja paineilmalaitteiston toimivuuden.

JORC:in tuotemerkkejä ovat:

OPTIMUM, SMART GUARD, SMART GUARD PRO, TEC-11, TEC-22, TEC-33, TEC-44, TEC-55, COMBO, XP, D-LUX, PURO, PURO MIDI, PURO GRAND, PURO GRAND XTENDER, PURO DISTRIBUTOR, ENVIRO, LOCATOR, AIR-SAVER, NUFORS, MAGY

ATEX (atmospheres explosibles)

ATEX-DIREKTIIVI (2014/34/EU)

• räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettuja laitteita ja suojajärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta, käytetään nimitystä ATEX ja 2014/34/EU
• Direktiivin tarkoitus:
  • 1) suojella räjähdysvaarallisissa tiloissa työskenteleviä ihmisiä
  • 2) yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten tilojen ja niissä käytettävien koneiden ja laitteiden turvallisuusvaatimukset
  • 3) taata Ex-laitteiden vapaa kauppa
• uudelleenlaadittu direktiivi astunut voimaan 26.2.2014 (korvattu direktiivi nimeltään 94/9/EY)
• Linkki 2014/34/EU -direktiiviin
• Linkki TUKES – kotisivuille ’Räjähdysvaaralliset tilat’

KETÄ ATEX KOSKEE?

• ATEX-direktiivi koskevat kaikkia niitä työnantajia, joiden työntekijät työskentelevät tiloissa, ihmisiä jotka työskentelevät EX-tiloissa sekä ihmisiä jotka rakentavat ja suunnittelevat EX-tiloja.
• ATEX-laitedirektiivi koskevat laitteiden, suojausjärjestelmien ja tietyissä tapauksissa komponenttien markkinoille saattajia, kuten valmistajia, maahantuojia ja jälleenmyyjiä ja myös niitä jotka valmistavat laitteen omaan käyttöön.

EX-LAITE

• EX-laitteita on kaikki sellaiset koneet ja laitteet jotka on tarkoitettu käytettäviksi EX-tiloissa. Myös näiden laitteiden räjähdyssuojauksen kannalta tarpeelliset turva-, säätö- ja ohjauslaitteet jotka voivat sijaita EX-alueen ulkopuolella luetaan EX-laitteeksi.
• EX-laitteita on mm: sähkölaitteet ja sähkökomponentit, pumput, vaihteistot, pumppu/moottoripyöräyhdistelmät, pneumaattiset laitteet, trukit, polttomoottorit.
• EX-laitteiden tulee täytää säädöksissä määritellyt olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Olennaiset turvallisuusvaatimukset voidaan täyttää noudattamalla suunnittelussaja rakentamisessa yhdenmukaistettujen standardien mukaisia suunnittelu- ja valmistusperiaatteita sekä testausmenettelyjä.
• Laitevaatimuksia mm: laiteryhmä- ja laiteluokkakohtaiset olennasiet turvallisuusvaatimukset, vaatimustenmukaisuuden arviointi, EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus, CE-merkintä ja erityinen EX-merkintä, laiteryhmää ja EX-luokkaa kuvaava merkintä.
• ATEX-hyväksyntä tulee olla kaikilla laitteilla joissa on oma syttymislähde.
• Valmistajan tulee tietää onko heidän tuotteissa mahdollisesti oma syttymislähde
• Asiakkaan tulee tietää mihin tilaluokkaan laite tulee, tai osata esimerkiksi pyytää antistaattinen tms.

LAITELUOKAT

• Laiteluokka 1 ja M1 = erittäin korkea turvallisuustaso. Laitteen tulee olla turvallinen vaikka siinä esiintyisi kaksi tomintavikaa / häiriötä kerralla. Tämän laiteluokan valmistajan täytyy käyttää kolmatta osapuolta ATEX-hyväksynnän saamiseksi.
• Laiteluokka 2 ja M2 = korkea turvallisuustaso. Laite on turvallinen vaikka siinä esiintyidi yksi vika/häiriö.
• Laiteluokka 3 = normaali turvallisuustaso. Laite on turvallinen normaalikäytössä.
• Eri laiteluokille sovellettavat vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt on kuvattu laitesäädöksissä. Eri laiteluokilla eri osoitusmenettelyt.

LAITTEIDEN VALINTA

• Laitteiden valinnasta vastaa työnantaja, toiminnanharjoittaja, suunittelija ym.
• Laitteiden valinnan perusvaatimukset Ex-tilojen laitevalinnoille on esitetty asetuksessa 576/2003 (työolosuhdedirektiivi)
• Luokitelluissa tiloissa on käytettävä määriteltyjen laiteluokkien laitteita, jos ne tapauksen mukaan soveltuvat kaasulle, höyrylle, sumulle, tai pölylle.
• Laitevalinnassa huomioitava mm seuraavia asioita: palava aine, lämpötila, syttymislähteet (kipinät, staattinen sähkö, ionisoiva säteily, ultraääni, adiabaattinen puristus, paineiskut, sähkömagneettiset allot jne.)

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET

• Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu: Räjähdysvaaran selvittäminen, räjähdysten estäminen ja suojautuminen, oikea laitteen valinta oikeaan tilaan, työntekijöiden perehdyttäminen ja räjähdyssuojausasiakirjan laatiminen.

TILOJEN LUOKITTELU

• Ex-tila on tila, jossa voi esiintyä sellaisia määriä vaarallista räjähdyskelpoista ilmaseosta, että toimeenpiteet työntekijöiden suojaamiseksi räjähdysvaaralta ovat tarpeen.
• Tilojen luokittelua käytetään suojaamisen laajuuden määräämisperusteena.
• Tilaluokat: 0,20,1,21,2,22
• 0, 1 ja 2 ovat tiloja joissa ilman ja kaasun, höyryn tai sumun muodostama seos saattaa aiheuttaa räjähdyksen.
• 20, 21 ja 22 ovat tiloja joissa ilman ja palavan pölyn muodostama seos saattaa aiheuttaa räjähdyksen.
• 0 ja 20 ovat vaarallisimmat alueet. Räjähdyskelpoinen ilmaseos esiintyy jatkuvasti pitkäaikaisesti tai usein.
• 1 ja 21 ovat seuraavat luokat. Räjähdyskelpoinen ilmaseos esiintyy normaalitoiminnassa satunnaisesti.
• 2 ja 22 ovat tiloja joissa palavan aineen ilmaseoksen esiintyminen normaalitoiminnassa on epätodennäköistä ja esiintyessään sen kestää vain lyhyen ajan.

TILALUOKAT

ILMAN JA KAASUN, HÖYRYN TAI SUMUN MUODOSSA OLEVA PALAVAN AINEEN RÄJÄHDYSKELPOINEN SEOS.
ILMAN JA PALAVAN PÖLYN, MUODOSTAMA PALAVAN RÄJÄHDYSKELPOINEN SEOS.

OIKEA LAITE OIKEAAN TILAAN

Kussakin tilassa käytetään vain sinne sopivia laitteita ja suojausjärjesttelmiä:

TYÖNTEKIJÖIDEN TURVALLISUUDEN JA TERVEYDEN SUOJELU

• Työnantajan tulee laatia työntekijöille kirjalliset toimintaohjeet sekä opastaa heitä räjähdyssuojaukseen liittyvissä asioissa
• Vaaralliset työt, kuten tulityöt à työlupajärjestelmä
• Räjähdyssuojaustoimenpiteitä (hätäulostie, optiset ja äänimerkit, palavien aineiden tekeminen vaarattomiksi jne.)

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA

• Räjähdyssuojausasiakirjassa esitetään vaaran arvioinnin tulokset, tekniset ja organisatoriset suojaustoimenpiteet sekä räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu.
• Tominnanharjoittaja ja työnantaja laativat räjähdyssuojausasiakirjan sekä valitsevat oikeat kyseiseen tilaan sopivat laitteet.
• Räjähdyssuojausasiakirja laaditaan ennen laitoksen käyttöönotto. Sitä on tarkistettava jos tapahtuu muutoksia (laajennus, työjärjestelyjen muutos tms.)
• Räjähdyssuojausasiakirja sisältää mm: vastuuhenkilöiden nimet, pohjapiirustukset / poistumistiet, tiedot siivotuksesta ja ilmanvaihdosta, kuvaus räjähdyskelpoisesta aineesta ja olosuhteista joissa räjähdys olisi mahdollista esiintyä, sytytyslähteeksi kelpaavat laitteet ja työvälineet, riskin arviointien tulokset, räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu, toteutut räjähdyssuojaustoimenpiteet jne..
• TUKES valvoo laitoksia jossa vaarallisten kemikaalien käsittely on laajamittaista. TUKES valvoo laitoksia myös pölyräjähdysten osalta.

NÄKÖLASIT

Näkölasit antavat helpon ja toimintavarman tavan seurata prosessia ja varmistaa sen toimivuus. Näkölaseja on sekä putkistomallisia että säiliöön kiinnitettäviä malleja, ja kaikissa niissä on teräs runko sekä lasi jonka läpi nähdään mitä säiliössä tai putkessa tapahtuu.

Näkölaseissa käytetään pääasiassa soodalasia tai borosilikaattilasia jotka eroavat toisistaan lähinnä lämpötilankestävyyden osalta.

SOODALASI

Soodalasi on yleisin käytetty lasilaatu. Sen valmistus on halpaa ja noin 90 % kaikesta lasista onkin juuri soodalasia. Soodalasi sisältää eniten piidioksidia (SiO2) jota saadaan kvartsihiekasta. Piidioksidia on noin 70-75 %. Natriumoksidia (Na2O) jota saadaan soodasta on noin 10-15 % ja kalsiumoksidia (CaO) jota saadaan kalkkikivestä on noin 8-14 %. Soodakalkkilasi valmistetaan sulattamalla ja sekoittamalla nämä ainesosat. Soodan lisääminen alentaa sulamispistettä ja vähentää siten energian tarvetta mutta se tekee lasista samalla veteen liukenevaa. Kalkki stabiloi sen liukenemattomaksi. Soodan ja kalkin atomit asettuvat piin ja hapen muodostamaan ionirakenteeseen ja tekevät sen sidoksista epäsäännöllisiä. Siksi lasi pehmenee asteittain, kun löyhemmät pii-happisidokset aukeavat ensin. Soodalasi soveltuu kierrätykseen hyvin sillä se voidaan helposti sulattaa ja käyttää uudelleen.

BOROSILIKAATTILASI

Borosilikaattilasi on erityisesti kuumuutta kestävä lasilaatu. Kuten useimmat lasit, myös borosilikaattilasista pääosa on piioksidia (SiO2). Soodalasiin verrattuna borosilikaattilasissa on kuitenkin enemmän boorioksidia (B2O3 > 8 %) ja myös alumiinioksidia kuin tavallisessa soodalasissa. Borosilikaattilasin kemiallinen rakenne on erittäin kestävä ja sen lämpölaajeneminen on häviävän pientä. Borosilikaattilasi kestää vahvojakin lämpöshokkeja. Paremman lujuutensa, lämpötilan ja kemikaalien kestävyytensä takia sitä käytetään paljon mm laboratoriolasina ja keittoastioihin. Sitä käytetään myös mm. palonsuojarakenteissa ja uuninluukuissa.

Lasilaatu kehitettiin 1900-luvun alussa mm. junien merkkivaloja ja tieteellistä lasia (laboratoriolasia) varten. Corningin lasitehdas toi ensimmäiset borosilikaattilasista valmistetut astiat markkinoille tuotemerkillä Pyrex vuonna 1915.

KVARTSILASI

Kvartsilasia valmistetaan sulattamalla luonnon kvartsia noin 1650 °C … 2000 °C lämpötilassa. Sulatettu kvartsi tai sulatettu piidioksidi on lasia, joka koostuu piidioksidista amorfisessa (ei-kiteisessä) muodossa. Se eroaa perinteisistä lasista siten, että siinä ei ole muita ainesosia jotka normaalisti lisätään lasiin sulamispisteen laskemiseksi. Termejä kvartsi ja sulatettu piidioksidia käytetään usein synonyymeinä. Kvartsilasilla on erittäin korkea lämpötilankesto ja sulamislämpötila. Myös kvartsilasin optiset ominaisuudet ovat ylivoimaisia muihin lasityyppeihin verrattuna sen puhtauden vuoksi. Näistä syistä se on hyötyä esimerkiksi puolijohdetekniikassa ja laboratoriolaitteissa. Näkölaseissa kvartsilasia käytetään harvoin, mutta silloin kun täytyy saada erittäin korkea lämpötilankesto, on kvartsilasi vaihtoehto.

TIESITKÖ:

Borosilikaattilasi ei kelpaa lasin kierrätykseen hyvän lämpötilankestävyytensä vuoksi. Borosilikaattilasia ovat mm. lasiset uunivuoat, kahvipannut ja glögilasit. Ne eivät sula kierrätysuuneissa ja voivat aiheuttaa mittavia vahinkoja laitteistoissa.
Noin 55 prosenttia kierrätetystä lasista menee lasivillaksi. Lopusta tehdään pulloja.
Kierrätetystä lasista tehdään tasalaatuista neitseellisten raaka-aineiden avulla. Lasivillassa suurin osa on kierrätyslasia ja puhdasta raaka-ainetta on noin 20 %.

TEKNISIÄ TIETOJA NÄKÖLASEISTA

Yleisimmin käytetyt lasit näkölaseissa ovat:

• Soodalasi (DIN 8902) max 150 °C
• Borosilikaattilasi (DIN 7080) max 280 °C

Rungon materiaalit:

• haponkestävä
• hiiliteräs
• valurauta
• erikoismateriaalit
• PFA vuoratut mallit

Putkistomalliset näkölasit:

• kiinnitys laipoilla tai kierteellä
• koot: ¼”… 2” sekä DN15 … DN200

Säiliömalliset näkölasit:

• kiinnitys laippaan, kierteellä tai hitsaamalla
• koot: DN25 … DN200

Valikoimastamme löytyy Noris Armaturen :n näkölaseja, malli BAUFORM.

Tutustu meidän näkölasivalikoimaan tästä linkistä

Suurin osa virtausmittauksen anturityypeistä tarvitsee suoraa putkiosuutta ennen anturia ja hieman anturin jälkeenkin, jotta anturivalmistajan ilmoittamaan mittaustarkkuuteen päästään. Tyypillisesi mitä pidempi on suoran putkiosuuden tarve, sitä suuremmat ovat niistä johtuvat kustannukset. Monesti kyse on siitä, että virtaavassa aineessa olevat pyörteet ja epätasainen virtausprofiili tarvitsevat tietyn verran suoraa putkea jotta pyörteet ja virtausprofiili tasoittuvat.

Esimerkiksi mittalaippa tyypillisenä virtausanturityyppinä tarvitsee tavallisesti 20-30 x D suoraa putkiosuutta ennen anturia ja 5 x D anturin jälkeen. D-arvolla tarkoitetaan putken sisähalkaisijaa. Esimerkiksi DN 200 kokoisen putken sisähalkaisija on 207,3 mm. 30 x D ennen ja 5 x D anturin jälkeen tarkoittaa jo yli 7 m suoria putkiosuuksia anturin pituuden lisäksi.

Virtausmittausta kannattaa tarkastella kokonaisuutena, ei vain mittausanturin osalta. V-Cone anturin suorien osuuksien tarve on vain 0-3 D ennen anturia ja 0-1 D anturin jälkeen. V-Cone virtausanturi on helppo lisätä vanhoihin putkistoihin ja ahtaisiin tiloihin. Käytettävissä olevan tilan optimointi on tärkeää myös uusissa teollisuuslaitoksissa. Tilan säästön lisäksi säästetään putkimateriaalia ja siten myös mittauksesta aiheutuvia kustannuksia. Pienempi putkimateriaalin tarve taas tarkoittaa pienempää mittauksen hiilijalanjälkeä.

Kaksi putkimutkaa ennen V-Cone anturia

Mittalaipan tarvitsema suora putkiosuus

V-Cone anturin tarvitsema suora putkiosuus

V-Cone anturin soveltuu nesteiden, kaasujen ja höyryjen tarkkaan virtausmittauksen

• paine-eroon perustuva tarkka mittausanturi
• DN 15…DN 3000
• tarkkuus 0,5 %, toistuvuus 0,1 %
• mittausaluesuhde 10:1 tai suurempi
• virtaavat aineet: nesteet, kaasut ja höyryt
• pieni painehäviö