Räjähdysprosessin arviointi
Teollisuudessa siirrytään yhä turvallisempaan työympäristöön. Prosessit ovat muuttuneet yhä turvallisemmiksi ja toimivammiksi, ja ihmiskunta on kokemuksista viisastuneena ruvennut oppimaan menneistä ajoista ja analysoimaan tapahtumia, hakemaan parempia ratkaisuja ja ennakoimaan mahdollisia haittoja ja riskitekijöitä.
Alunperin kemian teollisuuden käyttöön kehitetty HAZOP (engl. Hazard and Operability study) eli poikkeamatarkastelu on tehokas, prosessijärjestelmien riskien tarkempaan tunnistamiseen sopiva menetelmä. Se on erittäin käyttökelpoinen tunnistamaan ennalta tuntemattomia vaaroja, joita on jäänyt suunniteltuun laitteistoon puutteellisen tiedon vuoksi, tai joita on syntynyt olemassa olevaan laitteistoon prosessiohjeiden tai käyttötapojen muutosten vuoksi.
Poikkeamatarkastelun perustavoitteet ovat:
- tuottaa aineistot tai prosessin täydellinen kuvaus sisältäen suunnitteluperusteet
- tarkastella järjestelmällisesti prosessin tai laitteiston jokainen osa, jotta paljastetaan, miten poikkeamat suunnitteluperusteista voivat sattua, ja
- päättää, voivatko nämä poikkeamat johtaa toimintahäiriöihin tai vahinkoihin
Lähde: Riskianalyysimenetelmien tarkastelu, Lapin AMK 2017
Riskianalyysissa huomioitavat asiat
Riskinarvioinnin tekemisessä on tärkeää ymmärtää, mitkä prosesseissa esiintyvät aineet (pöly, kemikaalit) ovat palavia ja miten ne käyttäytyvät eri olosuhteissa. Oleellista on myös tunnistaa mitkä syttymislähteet ovat merkityksellisiä. Riskinarviointi jaetaan usein osa-alueisiin, joilla pyritään arvioimaan annettavissa olevat riskit.
Riskit arvioidaan sekä määrällisesti että laadullisesti. Tärkeää on myös tietää ketkä altistuvat riskeille. Kun riskit ovat selvillä, arvioidaan voidaanko niitä poistaa, pienentää tai hallita. Riskin arviointi ei ole koskaan valmis, vaan sitä tulee ajoittain tarkastella uudestaan ja miettiä voisivatko uudet tietämys tai tekniikka poistaa tai pienentää riskejä. Riskin arvioinnissa olisi paras, jos myös työntekijät ovat mukana kartoittamassa riskejä.
Räjähdysriskien arvioimiseksi monet ominaisuudet ovat tärkeitä. Lähes kaikki nämä ominaisuudet riippuvat kaasun tai pölyn tyypistä, mutta myös esimerkiksi hiukkaskoosta, kosteudesta, lämpötilasta ja paineesta.
Kuumat pinnat harvoin sytyttävät pölypilveä suoraan; yleensä pölykerrokseen muodostuu ensin kytevä ”pesä”, joka sytyttää pilven. MIT ja MIE määrittävät yhdessä kuinka herkkä väliaine on syttymään kipinäpurkauksesta. Kaasut syttyvät helpommin kuin pöly. Kipinä ei välttämättä sytytä pölyä, vaikka sytyttäisi kaasun.
Ominaishöyrystymislämpö
Käsittelyn luonne
- jatkuva vai satunnasta, syttyvää nestettä vai kaasua
Aineen ominaisuus
- höyrystymisominaisuudet: kuinka herkästi neste haihtuu / höyrystyy pinnalta ympäristöön
Vuotomahdollisuus
- venttiilit, liitokset, pakkaukset jne.
Tavanomaiset toimintaolosuhteet
- esim. huolto ja kunnossapitotyö, täytännöt, tiivisteiden vuodot
Käyttöönotto ja käytöstä poistaminen
- ylös alasajo, seisokit
Toimintahäiriöt ja ennakoitavissa olevat vikatilat
- esim. ilmastoinnin vikaantuminen
Kohtuudella ennakoitavissa oleva virheellinen käyttö
- säiliön ylitäyttö
Kaasujen suhteellinen paino ilmaan verrattuna
- huom. anturit, ilmanvaihto ym. anturien sijoitus (ylös vai alas)
Räjähdyssuojausasiakirjan laatiminen
Riskin arvioinnin tulokset sekä tekniset ja organisatoriset suojaustoimenpiteet esitetään räjähdyssuojausasiakirjassa. Lisäksi siinä esitetään räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu. Tekniset toimenpiteet voidaan jakaa ennalta ehkäiseviin (räjähdyspolpoisen ilmaseosten välttäminen ja syttymislähteiden välttäminen), rakenteellisiin ja prosessiohjaukseen liittyviin toimenpiteisiin. Organisatorisia toimenpiteitä ovat mm. työohjeet, työntekijöiden pätevyys, työntekijöiden koulutus, työvälineiden käyttö, suojaavatuksen käytön valvonta, työkalujärjestelmä, kunnossapito ja laitteiden tarkastusmenettelyt sekä räjähdysvaarallisten tilojen merkintä.
Räjähdyssuojausasiakirja on laadittava ennen kuin räjähdysvaarallisessa tilassa aloitetaan työskentely ja se on tarkistettava, jos työskentelytilaa, välineitä tai työjärjestelyjä muutetaan olennaisesti. Se on tullut lakisääteiseksi 30.6.2006 alkaen.
Räjähdyssuojausasiakirja on ensisijaisesti yritystä ja sen henkilöstöä varten, ei viranomaisia. Se on tehty turvallisen työskentelyn ja työntekijöiden turvaamisen vuoksi.
Räjähdyssuojausasiakirja pitää sisällään mm.:
- työohjeet
- työntekijöiden pätevyys
- koulutus
- käytetyt aineet
- olosuhteiden kuvaaminen, joissa räjähdysvaara esiintyy
- vaaran arvioinnin tulokset sekä arviointimenetelmät
- räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu
- laiteluettelo (sähkö- ja mekaaniset laitteet)
- poistumistie pohjakuva
- laatimisesta ja päivittämisestä vastaavat henkilöt
Lähde: ATEX-koulutus / TUKES
Tarjoamme asiakkaillemme asiantuntevaa riskien arvioinnin konsultointia yhteistyössä ISMA:n kanssa. Lue lisää täältä!
